Salolaistunut Jari-Matti löysi tiensä Teollisuus 57:aan

Jari-Matti Välkkynen on Teollisuus 57:n hallituksen melko tuore varajäsen. Hän on muuttanut vajaa vuosi sitten Kokemäeltä Saloon. Välkkynen on ammatiltaan asentaja-koneistaja, mistä hänellä on pitkä työkokemus.

  • Olin töissä Lehtosen Konepajalla Kokemäellä 32 vuotta. Sitten muutin Saloon ja olin Turussa Kone-Tuomella 3 kk. Nyt olen Vosslohilla Teijolla koneistajana, Välkkynen sanoo.
  • Pidän työstäni, se on itsenäistä ja mielenkiintoista. Hyviä puolia ovat työajat ja hyvät työkaverit. Haasteena tietysti muuttuva työelämä ja työn hektisyys.

Jari-Matti on ollut pitkään mukana ammattiosaston toiminnassa eli noin 20 vuotta vaihdellen puheenjohtajan, opintosihteerin ja jäsenen tehtävissä.

  • Oli halu vaikuttaa edunvalvonnassa. Haasteita on ollut matkan varrella riittämiin. Pääluottamusmiehenä joutui välillä koviinkin paikkoihin, mutta niistäkin selvittiin kunnialla, Jari-Matti kertoo.

Ay-toiminnan tulevaisuus näyttää Välkkysen mielestä pitkällä tähtäimellä huolestuttavalta, jos nuoret eivät ymmärrä ay-liikkeen tarkoitusta.

  • Kehitysideana voisi olla korkea järjestäytymisaste.

Kuva: Jari-Matti Välkkynen harrastaa kuntoilua ja tekee välillä pientä remonttia.

Nuoret saatava mukaan!

Teollisuus 57:n hallituksen varajäsen Asmo Ojanperä on kotoisin Somerolta. Nykyään hän on Perttelissä asuva salolainen.

Ojanperä on yhteiskoulun jälkeen valmistunut metallialan aikuiskoulutuksesta koneasentajaksi. Asmo on sokeritehtaan miehiä.

  • Oli töissä Salon sokeritehtaan konepajalla 33 vuotta. Matkalla oli useita omistajia, kuten Suomen sokeri, Enso, Ahlström, Sulzer ja Ceikomix. Sen jälkeen olen ollut Virtor oy:llä keikkahommissa ja viimeksi Salon kaupungin liikuntatoimessa. Nyt olen tuore eläkeläinen, Ojanperä kertoo.

Asmo on ollut omien sanojensa mukaan ay-toiminnassa mukana kauan.

  • Pajan pääluotto ehdotti, pian valittiin osaston luotoksi ja aikanaan myös pääluotoksi. Parasta oli, kun siinä sai yrittää vaikuttaa, mutta asiat henkilöityvät joskus liiaksi.

Ojanperä näkee ay-toiminnan tulevaisuudessa ongelmia.

  • Haastavaa on, ja nuoret olisi saatava mukaan.

Kuva: Asmo Ojanperän harrastuksiin kuuluvat työ, jääkiekon toimitsijana oleminen, politiikka ja raviurheilu.

Ammattiosasto on paikka, johon kuulua

Teollisuus 57:n hallituksen jäsen ja naisjaoston vetäjä Sari Laaksonen on kotoisin Espoosta. Hän on salolaistunut 27 vuotta sitten.

Koulutukseltani olen liiketalouden tradenomi. Parhaillaan olen työtön, Laaksonen kertoo. – Ensimmäisessä työpaikassani Espoon Kaukomarkkinoilla olin kesätöissä optiikkavarastossa. Ylioppilaaksi tulon jälkeen olin varastossa tulostamassa rahtikirjoja ja kellovarastossa töissä. Pidin työstäni kyseisessä firmassa. Olin silloin nuori ja kunto oli hyvä.

Sari työskenteli myöhemmin Nokiassa monitoripuolella ja sitten kännykkäpuolella vuosina 1992 – 2012. Vuorotöissä oli omat haasteensa ja myös hyvät puolensa.

2016 olin puoli vuotta työllistettynä Läntisen terveysaseman työterveyshuollossa toimistosihteerinä. Työpiste oli siinä alhaalla infossa. Siellä olin myös helmikuussa 2017 pari viikkoa tuuraamassa. Pidin työstäni hurjasti. Siinä kohtasi ihmisiä niin kasvotusten kuin puhelimessakin, Sari muistelee.

Mukaan toimintaan kivojen naisten houkuttelemana

Sari liittyi Metalli 57:aan samana päivänä, kun hän aloitti Nokiassa. Naisjaostoon hän liittyi syksyllä 1998, jonka sihteerinä hän oli vuodesta 2000 ja puheenjohtajana vuodesta 2010.

Opintosihteerinä olin vuodet 2007 – 2009. 57:n toimikunnassa (hallituksessa) olen ollut vuodesta 2008. Varasihteerinä olen ollut vuodesta 2010. Ay-toimintaan lähdin kivojen naisten houkuttelemana. Hyviä puolia on siihen liittyvä erilainen toiminta.

Sari Laaksonen mielestä ay-toiminnan haasteena on saada ihmiset aktiivisiksi huolehtimaan omista asioistaan.

Minulle henkilökohtaisesti 57:n ammattiosasto on antanut paljon. On paikka, johon kuulua, Sari kiittelee.

Kuva: Teollisuus 57:n naisjaoston vetäjä Sari Laaksonen harrastaa ay-toiminnan lisäksi neulomista ja vesijuoksua.

Teollisuus 57:n syyskokouksessa päätettyä:

Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2019

Teollisuus 57:n syyskokouksessa 19.11.2018 esiteltiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2019.

Ammattiosasto valvoo ja seuraa, että työpaikoilla noudatetaan työsuhteen ehtoja ja työolosuhteita sääteleviä lakeja ja säädöksiä.

Osasto valmistelee yhdessä liiton kanssa ehdotuksia työehtosopimuksen uudistamiseksi.

Luottamusmiesten 2-vuotiskausi

Vuonna 2019 alkaa uusi luottamusmiesten kaksivuotinen toimintakausi. Pyrimme jatkossa pitämään entistä enemmän yhteyttä työpaikkojen luottamushenkilöihin ja olemaan heille tukena.

Jatkamme järjestämis- ja jäsenhankintatoimintaa työpaikoilla ja korostamme ammattiliittoon kuulumisen tärkeyttä näinä työntekijän kannalta epävarmoina aikoina.

Järjestämme myös vuonna 2019 jäsenille koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä vapaa-ajantoimintaa. Pyrimme kuuntelemaan näissä asioissa jäsenten mielipiteitä ja toiveita.

Jatkamme hyvin alkanutta netti- ja facebook -sivujemme päivittämistä ja niiden kautta tiedottamista. Julkaisemme vuonna 2019 yhden Viisseiska -lehden teemana eduskuntavaalit.

Teollisuus 57:n taloudenhoidossa pysymme tarkkoina ja säästäväisinä tänäkin vuonna. Toivomme, että jäsenmäärä kasvaa ja sitä kautta taloustilanteemme kohenee, ja voimme entistä paremmin palvella jäsenistöämme.

Teollisuus 57:n hallitus jatkaa

Teollisuus 57:n hallitus jatkaa kaksivuotiskauttaan vuonna 2019 samalla kokoonpanolla. Uusia henkilövalintoja ovat varapuheenjohtajaksi valittu Esa Hynynen ja hallituksen varajäseneksi valittu Jari-Matti Välkkynen.

Syyskokouksessa valittiin lisäksi SAK:n paikallisjärjestön vuoden 2019 edustajistoon 16 Teollisuus 57:n jäsentä:

Heinonen Henna

Helskyaho Lasse

Hynynen Esa

Ilola Juha

Kallas Jane

Kallio Sirpa

Laaksonen Kari

Laaksonen Sari

Lehto Sanna

Marjuaho Tomi

Ojanperä Asmo

Perkiö Sari

Sievänen Mervi

Viljamaa Merja

Välkkynen Jari-Matti

Ylander Harri

Onnea kaikille valituille osaston toimihenkilöille, SAPin edustajille ja työpaikkojen luottamusmiehille! Teette tärkeää työtä työntekijöiden parhaaksi.

Puheenjohtaja Lasse Helskyahon syyskokouksen avauspuhe:

Hyvät läsnäolijat! On taas koittanut aika, jolloin kokoonnumme käsittelemään seuraavaa toimintavuotta. Olkaa kaikki lämpimästi tervetulleita tähän Teollisuus 57:n syyskokoukseen!

Menneessä lähiajassa olemme järjestönä joutuneet pitämään jäsenistömme puolta hallituksen mielivaltaa vastaan. Oma liittomme julisti alalle ylityökiellon ja puutuotesektorilla oli jo lakkojakin. Tämä kaikki hallituksen sanelupolitiikkaa ja työntekijöiden työolojen kurjistamista vastaan. Eri ammattiliittojen järjestöllisten toimien ansiosta hallitus perääntyi asiassa ja saimme omat edustajamme neuvotteluihin mukaan. Näin Ay-liikkeen voimalla saatiin irtisanomissuojalain muutoksista meille vähemmän vahinkoa tuottavia. Edellä esittämäni oli itsestään selvää niille, joille ay-liikkeen arvot ovat kirjoitettuna sydämiinsä. Oli kyllä niitäkin, jotka eivät lähteneet mukaan rintamaan. Eivät ilmeisesti ymmärtäneet seinätauluunkaan kirjattuja arvoja.

Aivan oma lukunsa on sitten se kuinka alas ay-liike pyrittiin painamaan, kun se oikeiston ja työnantajien sekä median taholta haukuttiin vuosisadan edesvastuuttomimmaksi yhteiskunnan viholliseksi. Kuinka se aiheutti toimillaan Suomelle kymmenien miljoonien tappiot ja jätti lapset ja vanhukset ilman ruokaa. Huoli esimerkiksi koululaisten ruokahuollosta oli sen kokoista, että tämän huolen luulisi olevan viikonloppuina ja koulun loma-aikoina vielä merkittävämpää. Siitä ei kuitenkaan välttämättä puhuta kuin juhlapuheissa annetuissa lupauksissa. Vaalipuheet ovat sitten ihan toinen juttu. Niissähän luvataan kaikkea hyvää eikä ainakaan leikata mistään.

Ay-liike on jäsentensä liike. Ay-liike puolustaa aina jäseniään periaatteella yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Kollektiivinen edunvalvontatoimi on tietysti se keinoista viimeinen, mutta mukana valikoimassa silloin, kun siihen katsotaan liittomme demokraatisesti valituissa hallintoelimissä olevan tarpeellisuutta. Nyt katsottiin olevamme pakotettuja tarttumaan tähän rajuimpaan aseeseen pelastaaksemme hyvinvointi yhteiskunnan jäljellä olevat rippeet Sipilän hallituksen tuhotöiltä.

Kaikki jäsenperusteiset etujärjestöt puolustavat omia jäseniään. Niin tekee esimerkiksi EK ja sen eri jäsenliitot, niin tekee MTK. Niin tekee myös Suomen yrittäjät. Uutisoinnissa nämä tekevät aina oikeita Suomen yhteiskuntaa tukevia toimia, vaikka nekin toimillaan edistävät vain oman jäsenkuntansa asioita.

Myös poliittiset puolueet tukevat omilla päätöksillään omia etupiirejään. Tämä on räikeästi esittäytynyt nykyisen hallituksen työskentelyssä.

Lopuksi haluaisin sanoa muutaman sanan ay-liikkeen tulevaisuudesta. Tämä kulumassa oleva eduskuntakausi on voimakkaasti osoittanut sen, että vastaisuuden varalle tarvitaan tulevaisuudessakin vahvaa ay-liikettä. Liikettä, jonka jäsenien sydämiin on kirjoitettu ne liikkeen arvot. Liikettä, joka on aina valmis puolustamaan jäsentään. Esimerkiksi lähes petoksella isoksi jäsenmäärältään paisunut Ytk ei sitä tee.

Liike tarvitsee tietysti jäseniä. Jäsenten hankinnassa ammattiosastolla on iso rooli. Pääasiassa jäsenhankinta tapahtuu työpaikoilla luottamusmiesten toimesta. Sen luottamusmiehen sydämenkin pitää olla täytetty oikeilla arvoilla.

Kun vielä kiitän Lounaismaan Op:a ja Sirpaa kokouskahvista, niin kokous voi alkaa.

Työntekijän pidettävä kiinni oikeuksistaan, ettei joudu taistelemaan niiden kanssa yksin

Teollisuus 57:n hallituksen varajäsen Harri Ylander vietti nuoruutensa Muurlassa ja on muuttanut siipan myötä Saloon. Nykyään eläkeläisenä viihtyvä Ylander on aikoinaan käynyt ammattikoulun 2-vuotisen sähköasentajalinjan.

  • Työpaikkani oli 35 vuotta Muurlassa Wallius Oy:ssä, Sähkö ja Kone Walliuksella, myöhemmin nimi muuttui vielä Wallius Hitsauskone Oy:ksi. Sen jälkeen työskentelin vielä noin 1,5 vuotta Salon Kaukokiidossa, kun varastotoiminta ulkoistettiin heille, Ylander kertoo.

Harri teki firmassa erilaisia sähkö- ja metallialan töitä sekä oli varastomiehenä. Hän ehti olla myös jonkin aikaa työttömänä ennen eläköitymistään.

  • Kait sitä pitää myöntää, että viihtyi työssä, vaikka välillä olikin kireitä tunnelmia ja kiireitä. Toimin myös luottamusmiehenä. Varastohomma antoi haasteita, varsinkin tietokoneen moninainen käyttö. Kun yksin sai järjestää ja hoitaa työt, niin oli tavallaan itsensä pomo, kunhan kaikki vain toimi työnantajaa tyydyttäen.

Harrastuksia miehellä riittää vaikka muille jakaa.

  • Pyöräily on ollut koko elämän kaari ja sain vielä vaimonkin siihen aikoinaan koukkuun, että Suomen kierroksia on tehty ja loppuvuosina vielä Tandemilla. Näin se yhteinen poljento on jatkunut jo kohta 40 vuotta.

Kesäaikaan marjastus ja sienestys kiinnostavat Harria. Myös kulttuuri vetää, varsinkin kesäteatterit ja kevyet konsertit. Harri soittaa lisäksi harmonikkaa. Hänen mielestään haasteelliset sanaristikot menevät huonojen TV-ohjelmien töllötyksen ohi.

  • Talvikaudet tulee harrastettua hölkkää ja kävelyä. Mielenkiintoisin harrastus on löytää puuttuvaan purkkakuvakokoelmaan uusia kuvia ja muuta oheismateriaalia.

Ylander on ollut mukana ammttiyhdistystoiminnassa jo 15-20 vuotta.

  • Olin entisessä toimikunnassa varalla ja varsinaisena, nykyisessä hallituksessa varajäsenenä sekä tiedotusjaostossa. Ole ollut lisäksi edunvalvontajaostossa aikoinaan toimineessa urheilujaostossa.

Harri Ylander on sitä mieltä, että joukossa on voimaa ja ammattiyhdistystä tarvitaan nykyään yhä enemmän. Koskaan ei ole liian hyviä etuja ja aina pitää yrittää parempaan tai ainakin pitää entiset edut. Työntekijän on pidettävä kiinni oikeuksistaan, ettei joudu taistelemaan niiden kanssa yksin.

  • Haastetta riittää, että saadaan jatkossakin ammattiyhdistys toimimaan ja uusia aktiiveja mukaan, muuten työtekijöitä voi odottaa ”iso kyykytys” jo kymmenessä vuodessa.
  • Jos kaikista aletaan kouluttaa herroja, kuka tekee ”likaiset” työt, sillä eivät robotitkaan kaikkeen pysty. Onko ay:n tulevaisuus pakolaisvirta ja toiminnan mureneminen? Vai ulkomailta halpaa työvoimaa, jotka eivät yhdistyksiä kaipaa!!

Kehitysideoiksi Harri kaipaa kovempaa keskustelua ay:n tärkeydestä sekä tarinoita ja kokemuksia jäseniltä, miten voi käydä, jos ei ole järjestäytynyt. Hän ehdottaa tilaisuuksia ja houkutuksia jäsenten liikkeelle saamiseksi.

Kuva: Harri Ylander Teollisuusliiton Murikka-opiston luontopolulla Tampereella. Harrin runo kannustaa nuoria mukaan toimintaan:

Nuoret!!

Tulkaa mukaan ei sitä estä kukaan.

Nyt kannattaa, ettei tarvitse myöhemmin katua.

Tämä ei ole satua, tulkaa tekemään omaa latua.

Yhres tehrä paremp huamine!

Teollisuus 57:n hallituksen jäsen ja sihteeri Henna Heinonen on kulkeutunut Turusta Saloon. Hän on koulutukseltaan parturi-kampaaja. Pirtsakka Henna vastailee kysymyksiin meille niin tutulla lounaismurteella.

  • Alotin Turus parturihommat, niis hommis men viis vuat. Sit muutin tän, syksyl -79 menin Saloraa, -83 Mobiraa, sit Nokial ja Microsoftil. Kyl mä tykkäsi, homma vaihtusiva siihe tahtii, ettei kerenny kyllästymä. Ain ol uure oppimist ja haaste tuliva vast ku rupesi luottamusmieheks. Neeki homma tuli vissii klaarattu, ku pesti riitti yhtäjaksosest 90-luvu alust viimesse työpäivä, vuatte 2017 saak, Henna sanoo.

Piretä kolmikannast kiine 

Henna Heinonen on ollut ay-toiminnassa mukana 1990-luvun puolesta välistä. Hän on toiminut osastonsa edunvalvonta-, opinto-, vapaa-ajan-, tiedotus- ja talousjaostoissa sekä hallituksen jäsenenä ja sihteerinä. Henna tuli aikoinaan mukaan luottamustoimen, kavereiden ja kiinnostuksen takia.

  • Hyvii pualii o perusteelline koulutus Murikas ja hyvät kollegat. Paljo se anto, oppis tuntema ihmissi muutenki ku pärstä mukka. Kyl lämmit, ku sai jonku assia päättymä hyvi ja jäsene tyytyväiseks. Haaste kuuluva elämä.

Henna on sitä mieltä, että nykyisin herrat yrittävät muuttaa ay-toiminnan tulevaisuutta, mutta se ei tule onnistumaan.

  • Kyl me piretä omie pualt, sen verra jokaise pitäis arvosta kaikki etui, mitä meiä isovanhemma ja vanhemma ova meil koval tyäl aikoinas ajanu. Ny me olla entist vahvemppi ku meist tuli Teollisuusliitto. Se o uus assia, mut näkkyy ja kuulu viäl. Kyl kannatta kuulu ammattiliitto!

Kuva: Henna Heinonen kuvattuna Näsijärven rannalla Teollisuusliiton kurssikeskuksessa Murikassa. Henna harrastaa ay-toiminnan lisäksi vesijuoksua ja uimista. – Lapis täyty käyrä joka syksy tarpomas ja mökil on ain kaikelaist puuhaa kesäsi. Syksyl koliseva kutomise puiko, Henna kertoo.

Toimisto on toiminnan sydän!

Teollisuus 57:n hallituksen varajäsen Sanna Lehto on kotoisin Perniöstä ja asuu nykyään Salossa. Hän on koulutukseltaan ylioppilas ja lisäksi hän on suorittanut myynnin ammattitutkinnon. Sanna ehti olla Nokia Oyj:n matkapuhelintuotannossa 18 vuotta ennen Salon tuotannon loppumista.

  • Pääsin Nokian jälkeen suoraan opiskelemaan kaupan alaa ja työllistyin työssäoppimispaikkaani Tokmannille. Pidän monipuolisesta työstäni ja työkavereista, vaikka kaupan alalla kiire onkin aina läsnä, Sanna kertoo.

Ay-toimintaan Sanna tuli mukaan silloisen Metalli 57:n naisjaoston kautta vuonna 2014. Hän on toiminut siellä sihteerinä ja vuodesta hän on ollut 2016 Teollisuus 57:n hallituksen varajäsenenä ja vapaa-aikajaostossa. Haasteena on Sannan mielestä saada lisää työllisiä jäseniä toimintaan, jotta saadaan jäsenmaksujen kautta toiminnan edellytykset kuntoon.

  • Tykkään kovasti olla mukana. Tämä on mukavaa tekemistä, on erilaisia tapahtumia, koulutuksia, joissa tapaa ihmisiä. Tulevaisuus näyttää hyvältä, nyt kun olemme saaneet toimistolle vuokralaisia. Toimisto on koko toiminnan sydän, siellä pitää olla toimintaa. Kirppis on tosi hyvä idea, Sanna sanoo. – Nuorisojaosto pitäisi saada heräteltyä, toimijoita pitäisi hakea sieltä, missä nuoret ovat.

Kuva: Sanna harrastaa vapaa-ajallaan vatsatanssia, kävelyä, uintia ja vesijumppaa sekä toimii Oriflamen tiiminvetäjänä sekä kosmetiikan myyjänä.

”Yhteen hiileen puhaltaminen on tehokasta toimintaa”

Esa Hynynen toimii tällä hetkellä Teollisuus 57:n hallituksen varapuheenjohtajana. Nykyään Halikossa asuva Hynynen muutti 1990-luvulla Lohjalta Saloon työn perässä. Varsinaista ammattikoulutusta Esalla ei ole, vaan työtehtävät ovat opettaneet tekijäänsä. Hän on tehnyt piirilevyn valmistamista silkkipainokoneella, läpikuparointia, jono- ja epäkeskotyökalujen asettamista ja käyttöä sekä muita kevytpeltialan töitä.

  • Viimeisin työpaikkani oli peltialan yritys Sanmina, jonka toiminta loppui vuonna 2015. Pidin työstä, koska toimintaosastot olivat pieniä. Työn haasteet tulivat enemmän ulkopuolelta. Piti tehdä hyviä kappaleita, että ne täyttivät asiakkaan vaatimukset, Hynynen sanoo. – Toimin Sanminassa pääluottamusmiehenä 12 vuotta ja sitä ennen olin 5 vuotta samassa toimessa piirilevytehdas Printeqissä.

Esa Hynynen on ollut Teollisuus 57:n ammattiosastotoiminnassa mukana vuodesta 1996. Hän on edennyt hallituksen varajäsenestä jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi sekä toiminut lisäksi talous- ja edunvalvontajaostoissa.

  • Ajattelin, että voin ay-toimintaan osallistumalla yhdessä työkavereiden kanssa parantaa, edistää ja valvoa työehtosopimuksen noudattamista työpaikallani. Siinä tulivat työkaverit läheisemmiksi ja saimme myös jotain hyvää aikaiseksi.

Liitto on yhtä kuin sen jäsenet – Jäsenten ääntä on kuultava

Hynysen mielestä ay-liike on nykyään yritysjohdolle kuin kirosana, jota pidetään kehityksen jarruna, vaikka työnantajalla on jo nyt esimerkiksi mahdollisuus sulavasti irtisanoa ja lomauttaa työntekijöitään.

  • Suomessa on käynyt niin, että asuntolainaa ottaneet työntekijät eivät voi tai uskalla voimakkaasti puolustaa asemaansa työelämässä. Tällöin he tuntevat ay-liikkeen voimattomaksi ja hitaaksi parantamaan työntekijän asioita. Tulevaisuus on nyt Teollisuusliiton käsissä. Sen aseman vahvistamisessa voisi auttaa esimerkiksi työtaistelujen sattuessa lakkoavustusten maksaminen jäsenille, Hynynen mietiskelee.

Kuva: Esa Hynynen harrastaa ay-aktivismin lisäksi kävelyä sekä kesäisin kirpputoritoimintaa.

Puheenjohtaja Lasse Helskyaho: ”Liike loppuu, jos liikkeessä loppuu liike”

Perniöläissyntyinen Lasse Helskyaho asuu nykyisin Halikossa. Hän on koulutukseltaan työteknikko ja tehnyt pisimmän työuransa kaavaajana.

  • Olin töissä Leinovalu Oy:ssä 42 vuotta. Voin sanoa pitäneeni työstäni, koska se oli vaihtelevaa, eikä lähes koskaan ollut samanlaista päivää peräkkäin. Työskentely oli melko vaativaakin yksittäisten valukappaleiden teossa eli kaavauksessa, Lasse kertoo.

Ammattiosaston toimintaan Helskyaho tuli mukaan muistaakseen vuonna 1972, aluksi toimikuntaan, nuorisojaostoon ja TES-jaostoon (nykyinen edunvalvontajaosto). Vuodesta 1991 hän on toiminut osaston puheenjohtajana.

  • Liittokokouksessa, joka on kokoontunut pääasiassa neljän vuoden välein, olen ollut kymmenen kertaa. Silloisen Metallin valtuustossa olen ollut kymmenen vuotta. Metallin työttömyyskassan hallituksessa toimin lähes kahdeksan vuotta. Työpaikan luottamusmiehenä ja pääluottamusmiehenä olin vuodesta 1979 vuoteen 2012, Lasse sanoo.

AY-toiminnan kautta voi auttaa ja tukea kanssaihmisiä

  • Toiminta ay-liikkeessä on antanut monet hyvänolon tunteet, kun on huomannut, että on saanut autettua ns. hädässä olevia. Tässä on myös saanut tutustua laajasti erilaisiin ihmisiin. Sosiaaliset suhteet ovat yksi rikkaus. Haasteita on ollut erilaisissa panostusta vaativissa edunvalvontatehtävissä.

Nykyistä menoa työmarkkinoilla seuranneen Helskyahon mielestä ay-liikkeen tulevaisuus tulee olemaan työntäyteinen.

  • Ay-liikkeen eturintaman, luottamusmiesverkoston, toimintakunto tulee koulutuksen avulla pitää päivä päivältä paremmassa kunnossa. Luottamusmiesten tulee myös itse huolehtia siitä. Eri liittojen yhtyminen uudeksi Teollisuusliitoksi oli oikeaan osunut toimenpide. Nyt pitäisi lähteä rohkeasti kokoamaan pienempiä ammattiosastoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Nyt kentällä on vanhojen liittojen ammattiosastoja turhan tiheään. Tämä ei tietenkään yksin riitä, vaan pitää saada uusia toimijoita liikkeeseen mukaan. Uusi toimija voi olla ikääntyneempikin henkilö, ei välttämättä aina nuori.

Kuva: Lasse Helskyaho harrastaa ay-toiminnan lisäksi kirjoittamista.

Vahdinvaihdos toimistolla

Pitkäaikainen toimistonhoitaja Outi Aaltonen jäi eläkkeelle toukokuun alussa. Reilut 12 vuotta toimistolla häärinyt Outi kertoo, että työ on ollut monipuolista ja mielenkiintoista.

  • Toimistolla olen saanut tavata jäseniämme jäsenyyteen, työttömyyteen, sosiaaliturvaan ja edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Yhdessä olemme itkeneet, nauraneet ja parantaneet maailmaa. Kiitän kaikkia, joiden kanssa olen saanut asioida näiden vuosien aikana ja toivotan hyvää jatkoa! Outi toivottaa.

Vuoden alusta toimistolla on Outin kanssa tehnyt töitä Sari Perkiö, joka hoitaa toimistoa tästä eteenpäin. Koska toimisto on tiistaisin ja torstaisin kiinni, Sarilla on mahdollisuus näinä päivinä vierailla alueen työpaikoilla.

  • Toivon, että myös työpaikoilta päin otetaan minuun yhteyttä. Käyn mielelläni esittäytymässä ja vaihtamassa kuulumisia, Sari sanoo. – Alkuvuosi on kulunut sutjakasti oppimisen merkeissä ja olen saanut tutustua moniin jäseniin. Tervetuloa käymään toimistolle!

Outi ja Sari ovat yhtä mieltä siitä, että ammattiliiton jäsenyys on entistä tärkeämpää näinä aikoina.

Outi ja Sari toimistolla

Kevätkokouksessa puhuttua

Puhujat Taimela (vas) ja Toikka kättelevät.

Teollisuus 57:n kevätkokouksessa olivat puhujavieraina kansanedustaja Katja Taimela ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen Anne-Mari Toikka.

Someron Laukamolla työskentelevä Toikka kertoi, että valtuusto on paininut liittojen yhdistymisen parissa alkuvuoden.

  • Keskitymme nyt tehokkaaseen edunvalvontaan, järjestämistyöhön ja ay-toiminnan päivittämiseen, Toikka sanoo.

Kolmatta kauttaan kansanedustajana toimiva Taimela oli huolissaan ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumisesta työelämässä.

  • Nykyisen hallituksen toimenpiteet, kuten aktiivimalli, työntekijän irtisanomisen helpottaminen ja nuorten määräaikaiset työsopimukset heikentävät merkittävästi työväestön asemaa, Taimela sanoo.

Toikan ja Taimelan puheenvuorot herättivät vilkasta keskustelua kokousväen keskuudessa.

Koulutusta Teollisuus 57:n toimistolla

Teollisuus 57 järjesti helmikuussa koulutuspäivän ammattiosaston luottamusmiehille ja hallitukselle.

Teollisuusliiton sopimusasiatuntija Jukka-Pekka Hiltunen kertoi faktatietoja vuodenvaihteessa tapahtuneesta Metallityöväen liiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymisestä Teollisuusliitoksi.

Noin 220 000 jäsenellään uusi Teollisuusliitto on vahvempi yhteiskunnallinen vaikuttaja ja voimakkaampi sopimusneuvottelija. Työpaikoilla toimivien luottamusmiesten toimintaedellytyksiä kehitetään ja jäsenhankinnalla pyritään lisäämään työntekijöiden järjestäytymisastetta.

Teollisuusliitto jakaantuu alakohtaisesti kemian-, teknologia-, puutuote- ja erityisalojen sektoreihin.

Jäsenet ovat saaneet liittojen yhdistymisen myötä konkreettista hyötyä, sillä vuoden 2018 jäsenmaksu on alentunut 1,49 prosenttiin.

Salolaisen Metalelektro Oy:n ja Sorv-elektron Oy:n pääluottamusmies Pekka Joutamo piti koulutuspäivää hyödyllisenä.

  • Olen vasta aloittanut luottamusmiehenä, joten kaikista kursseista on hyötyä. Täällä tapaa muita ammattiyhdistysihmisiä ja tutustuu heihin, Pekka kommentoi.

Kuusjoella sijaitsevassa Antti-Teollisuudessa työskentelevä Merja Viljamaa on kokenut konkari ay-asioissa.

  • Tämä oli minulle pääosin tuttua asiaa, mutta kertaus on opintojen äiti. Hyvä, että tällaisia koulutuksia järjestetään, Viljamaa sanoo.